Kolmen päivän kuume teki muuten siedettävästä yksin oleskelusta sietämätöntä ja sai seinät kaatumaan päälle, minkä seurauksena päätin hetken mielijohteesta lähteä sen mukavan miehen luo viettämään iltaa. Nukkumaan käydessä maailma pyöri ja huomasin päätökseni ottaa taas hetken aikaa rauhallisesti vaihtuneen neljään tequila shottiin ja muutamaan mietoon.
Onnistuin siirtämään henkistä pahoinvointiani iltaan viettämällä taas krapulapäiväni Kielletyn seurassa. Aluksi oli tarkoitus mennä vain pizzalle, mutta Kielletyn pyydettyä ohimennen mukaansa seurakseen kohautin olkapäitäni ja hyppäsin autoon. Oli mukavaa lähinnä vain jumittaa siellä löhöten hänen sängyllään nauraen kaikelle turhalle enkä oikeastaan olisi halunnut lähteä kotiin. Viihdyn yllättävän hyvin hänen seurassaan, vaikkemme oikeasti tee juuri mitään suurta tai ihmeellistä.
Kotiin selvittyäni oloni on romahtanut hetki hetkeltä enemmän ja vajoan taas siihen synkkään pimeyteen, vaikka kosketin taas hetken onnellisuutta. Ajatukset vilistävät mielessäni jokaiseen suuntaan liian nopeasti jos ajatukset ei ois hirmumyrskyjä vaan tähdenlentoja. Itkettää, hymyilyttää, tyhjää. En saa mistään kiinni enkä osaa olla, väsyttää, mutten uskalla käydä nukkumaan. Sitten olisi vain pimeä ja mieli. En haluaisi olla kotona.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
leikitään nätisti