Enää viikkoja siihen, että kymmenet vaihtuvat me ei olla mitään teinejä enää, ja tänään laitoin vihdoin yliopistohaun menemään viikon sitä kipristeltyäni ja jänniteltyäni. Kerran puhuessani Pilvin kanssa hän totesi, että katso, meistä on melkein tullut aikuisia. Miten se aika kuluukaan, vastahan sitä korkattiin ensimmäiset lailliset juomat ja tupakat, vastahan sitä päästiin yläasteelta ja hajottiin onnesta? Vastahan sitä haluttiin kuolla eikä vanheta ikinä.
Aurinko on alkanut taas paistaa ja alan itsekin sen myötä piristyä, ehkä tänäänkin pääsen hetkeksi pihalle lasten kanssa nauttimaan lämmenneestä ilmasta. Voi, kun ei tulisi enää kylmää ja synkkää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
leikitään nätisti