Yritän opetella rakastamaan ja arvostamaan itseäni. Oppia päästämään irti ihmisistä, jotka eivät tee hyvää, jotka eivät osaa arvostaa minua tai kohdella oikein. Yritän opetella olemaan yksin ja seisomaan omilla jaloillani. Oppia nukkumaan yksin omassa isossa sängyssäni tyhjässä asunnossani.
En ole vielä oppinut, jo kahtena iltana olen paennut hiljaisuutta kaikuvia seiniä yhdeksän jälkeen. Molempina iltoina eri sänkyihin. Tänään palasin kotiin ennen aamu kahdeksaa ja makasin puoli tuntia kylpyhuoneen lattialla itkemässä.
Miksi kukaan ei varoittanut, että itsensä rakastamisen opettelu on näin vaikeaa? Miksi kukaan ei varoittanut, että sattuu päästää ihmisistä irti, vaikka he kohtelisivat kuinka huonosti?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
leikitään nätisti