varjot

haluan romahtaa lattialle

kaikkien niiden päntättyjen kirjojen keskelle

tussien ja ruutupaperille kirjattujen muistiinpanojen mereen

itkeä ulos kaiken sen mitä iltaisin pelkään

Viikonloppu oli kahvia ja syömistä, huoneen lattialla makaamista kirjojen keskellä selatessa uudelleen ja uudelleen samoja sivuja. Mieleeni jäi vain pienet asiat jos ihmisen punasolut järjestäisi riviksi ne riittäisivät kiertämään maapallon viidesti, joilla ei loistavia esseitä kirjoiteta. Stressasin kaulalleni kutisevan ihottuman ja yölleni silkan paniikin.

Ensimmäistä kertaa ikuisuuteen loppuun uuvutettu kehoni ei nukahda välittömästi pään painuessa tyynyyn vaan jään vatvomaan mielessäni tulevaa. Laadin ajatuksissani listoja selviytymisestä ja siitä, missä järjestyksessä asiat tulee hoitaa eikä nukkumatti tule luokseni vieläkään. Enää kuusi tuntia ja neljäkymmentäkuusi minuuttia, tule uni, tule.

Lisää listoja ajatuksiin, haaveilua huomisen ensimmäisestä tupakasta ja leikkiä, ettei kaikki tunnu hajoavan käsiin. Meinaan kynsiä kutisevan ihon rikki ja harkitsen taas vakavasti terää tietämättä miksi.

Valitus: kuume, huominen koe, matematiikka (ei harjoiteltu), tuhoon tuomitut ihmissuhteet, väsymys, yskä, stressi, tulevaisuudettomuus, painajaiset (eikä ketään jolle itkeä kello viisi herätessä kauhuun), ...