silti valvot yösi etkä unta saa

Mustaa kahvia tärinänaiheutuksen ja pahoinvoinnin verran

Pari kuppia lämpöisää vihreetä minttuteetä 

12:40 lasi vadelmakeittoa (~18 kcal)

14:41 lasi vadelmakeittoa (~18 kcal)

Päivän tavoite: 300 kaloria

Ehkä vain tajusin taas, että kyse on itsestäni, omasta päätöksestäni. Syönkö vain enkö, vain minä itse voin siitä määrätä. Yön pimeinä hetkinä se tyttö kuiskasi ethän oikeesti lopeta syömistä ja minä naurahdin, sanoin osittain vaan, koska enhän minä osaisi olla syömättä. Voin kuitenkin kai osata, jos itse tahdon niin, eikö? Kaikkihan riippuu lopussa minusta, siitä laitanko suuhuni mitään.

Ihan vain todella vähäisillä kaloreilla, jooko, ihan pikkaisen syöden vain. Tupakkaa ja kirjoja, pienen pieniä aterioita, ihan vain viisi päivää edes, sitten voit taas kiltisti syödä enemmän, jooko. Ensi viikolla voit syödä taas sopivasti enemmän, koska tarviit sitä silloin ajatteluun, ylppäreihin valmistautumiseen.

Tuntuu kuin tarvisin Kuuraa, en kuollakseni vaan elääkseni. Tuntuu siltä kuin alkaisin taas masentua, jyrkkä alamäki ja jarrut lakanneet toimimasta. Tunnen eläväni, mutten ole elossa, nipistelen itseäni koittaen havahduttaa itseni takaisin tähän maailmaan.

Teen tämän taas. Ihan vain koska voin.

Jos vain saisin ne neljä senttiä pois ennen seuraavaa kuuta niin voin ottaa smileyn ja värjätä hiukset ja hymyillä. Jooko.