Maanantaiaamuna krapula ja vapina heräsin kaverin vierassängystä hänen pikkuveljensä XL -kokoinen t-paita päälläni olo järkyttävän huterana. Etsin vaatteeni väistellen tyhjiä tölkkejä ja pulloja löytämättä sukkahousujani ja lähdin kävelemään pysäkille herättämättä ketään. En tiedä onko tästä tulossa pahin rappiokesäni vai kuvittelenko vain juovani turhan usein, pitäisikö rajoittaa vai antaa mennä vain koska nythän on kesä ja loma ja juhlan aika.
Tänään vietin taas aikaani sen uuden tuttavuuden kanssa, joka muistuttaa etäisesti minua joissain tilanteissa. Puhuu paljon, mutta vain vähän asiaa ja hänen epävarmuutensa voi lukea niistä pienistä jos en kauheesti häiritse sua. Ihan vain jo sen takia en kehtaa kieltäytyä vaan kuuntelen hänen juttujaan, vaikka mieluummin makaisin sängyn pohjalla yöpaidassa biologian kirja seuranani.
Huolimatta kyllästymisestäni sosiaalisuuteen haluaisin lähteä sen tutun porukan kanssa juhlimaan, juoda ja heittää karua läppää, jota pitää vältellä muiden seurassa. Humalassa epävarmuus unohtuu ja Kielletyn seura kiinnostaa, ehkä juuri sen takia, että Kielletty huomioi (ja Pilvi sanoo älä tee mitään). Elämä ei kuitenkaan ole helppoa, kun yksi on "muualla" kuten se kauniisti muille ilmaistaan.
En osaa kasata ajatuksiani minkään suhteen, hukutan vain ne haaveisiin ja niihin iltojen juttutuokioihin, jännitykseen vatsanpohjassa laittaakohan se tänään illalla mitään. Tyhmä tyttö tekee tyhmiä asioita eikä edes halua käyttää järkeä, sellainen on varsin yliarvostettua. Aina olen se järki, miksen kerrankin vain menisi mukaan siihen, mikä sillä hetkellä houkuttaa.
Ehkä toiveet kuitenkin ennättävät vielä toteutua ennen kesäloman loppua ja arkeen paluuta kunhan vain --.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
leikitään nätisti