Kuuntelen surettavaa musiikkia ja ajattelen paljon asioita, vaikka se ei muutakaan yhtään mitään.
En saa hengitettyä nenän kautta ja eilen oli kuumetta, ehkä tänäänkin, en tiedä, olen leikkinyt sitä "jos en näe sitä mittarista, mulla ei voi olla kuumetta" -leikkiä. Silti jumppasin tänään yhteensä vähän vajaan tunnin ja sain tapella kaiken ruuan alas. Paljon valkosipulia parantamaan ja iso rasia kurkkupastilleja.
Mietin kauheasti taas kutistumista, mietin tänäänkin miten olisi helppoa vain olla syömättä. Ei syömättömyys kannata, jos haluaisi pikaista parantumista, mutta se olisi niin helppoa, kun kurkku pistää jokaisella suupalalla vastaan. Kelpaisinko, jos kutistuisin?
Mies sanoi hoivaavansa ja köyttävänsä syliin ja hymyilytti. Se on ihan kiva aina toisinaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
leikitään nätisti